Viikonlopun kehänkiertäjät

Olin ilmoittanut Elman ja Vatin viikonlopuksi näyttelyihin,molemmille päiville.Setämies kulkeutui mukana vähän niinkuin extrana,kun ei sitä täällä niin ole tarvetta kuljetetella enää,mutta sen astetta edullisemman toisen koiran näyttelymaksu ei mukamas tunnu niin pahalle...
Lauantai aamuna suunnittelin lähteväni Forssaan viimeistään kahdeksalta.Vähän yli kahdeksan vielä laittelin nuorisoa omaan huoneeseen,niille ruokaa jne,kun Elma pelmahti ulkoa kera likakerroksen.Ei muuta,kuin koira kainaloon ja suihkun kautta shampoo pesu,takki niskaan ja autoon.
Ihania nämä viimehetken katastrofit,alkaa olemaan enemmän sääntö,kuin poikkeus.
Aurinko kuitenkin ilahdutti päivää ja sää oli mitä mainioin,kehä oli jo menossa,kun päästiin perille ja kiireen vilkkaa kävelimme kehän laidalle.Tosin siinä matkalla autolta kehän laidalle Elma pisti päänsä johonkin puskakakkaan ja sen kerran,kun puhdistuspaperit jäi autoon,tuli kiire palata matkalla näkemälleni vespisteelle ja pesin Elman pään siinä uudelleen.
Kauan ei tarvinnut omaa vuoroa oman myöhästymiseni takia odotella,vaan setä sai pian kehään astella.Uskollisena laitoin jalkaani jodphurit,jotka edelleen eivät ihan istu jalkaan...Tuomari sattui olemaan enemmän liiketuomari,ilmeisesti,koska koiria ei sinällänsä seisotettu juuri lainkaan.Valioissa oli Vatin lisäksi toinen koira,ja kävellä sai.Vatti voitti luokan ja tuomari vuolaasti kehui sedän fantastista liikkumista.Paras uros kehässä voiton vei komea Neuvosen Kirsin junnu,sedän ollessa toinen,tuomarin edelleen ylistäessä hienoa liikettä <3
Sen verran ne hienot kengät hiersi kantapäätä,että oli pakko,jo toisen kerran,laittaa jalkaan työkengät...
Elman luokassa narttuja oli muistaakseni kaksi tai kolme muuta.Sedän jälkeen Elman hihna tuntui hyvin,hyvin kevyeltä :) Elma esiintyi kauniisti ja edelleen tuomari tykkäsi myös Elman liikkeestä.Kilpailuluokassa käveltiin taas vähän lisää ja voitettiin luokka.Paras narttu luokassa voiton vei hieno Morbinin Petran Luru (Green Perry's Butterfly) ja Elma oli toinen,saaden ekan sertinsä.Jippii! Tuomari sanoi,että on mielettömän hieno sileä,valkoinen koira ja et "hei,ymmärrätkö,mitä tällä valkoisella sileällä tarkoitan",koska tää sileä koko valkoinen jakaa niitä
mielipiteitä...Tuomari muutenkin totesi,että meillä on erittäin hieno parson kanta,ja me ei tehty sen työtä helpoksi,kun hyvää koiramateriaalia oli paljon (ja kehässä oli 39 parsonia).Hyvä Me!
Kotimatkalla pysähdyin ottaa Elmasta kuvan ja samalla päästää koirat uimaan.Kuva otettiin kyllä,mutta kun päästin Elman hihnasta,se ponkaisi veteen samoin tein.
Kotona juotiin kaffit ja laitoin Elman kasvattajalle viestiä.Sen jälkeen pakkasin koirat autoon ja kävin rantsussa vielä uudelleen.Saimia uittaessa Martta sitten innostui uimaan perässä,kahdesti.Ei olis tarvinnut,mutta reippaasti se tuli.

Vesipeto,jos kuka!

Sunnuntaina ei sitten ollut mikään kiire aamu,kun kehä oli vasta iltapäivällä.Aurinko oli taas hävinnyt ja Nakkilaan oli luvattu vettä liki koko päiväksi.Ei muuta,kuin sadevermeet mukaan ja menoksi.Tälläkertaa olimme reilusti ajoissa ennen kehää ja se onneks meni turistessa tuttujen kanssa,koska kylmä tuuli ja pieni sade ei innoittanut ihan hirveesti.Kuin ihmeen kaupalla juuri ennen kehää lakkasi satamasta.Setä ei keliriippuvainen ole,mutta tuo pikku akka on vähän.
Sedän kanssa valioissa oli Anniinan Masteri ja tuomari pohti hetken kilpailuluokassa sijoituksia.Lopulta setä voitti.Paras uros kehässä valiot meni junnujen edelle ja setä oli ykkönen ja sai cacibin.Tästä niin häkeltyneenä mentiin Elman kanssa kehään.Kaksi muuta nuorta oli pois,joten voitettiin luokka ja saatiin SA.Paras narttu luokassa oli vain kolme koiraa,joista Karvahaalarin kennelin koira voitti,valioituen ja Elma oli jälleen toinen.Siinähän olisikin ollu muuten aikamoinen jackpot!tai oli nytkin yli odotusten! Vara serti ja varacacib tuli,mutta minä oon niin tyytyväinen.Hienosti akka meni!

Koko viikonlopun läjä

Kehän jälkeen suuntasin Porin Yyteriin,koirabiitsille.Se oli käytännössä autio,kun oli kolea ilma,vain yksi koira kauempana meidän lisäksi.Voi sitä koirien riemua,kun ne juoksi rannalla ja vesirajassa!Vain matka estää käymästä useammin.