lauantai 22. helmikuuta 2014

Elämä voittaa!

Elman ja Vatin lääkekuuri päättyi ja molemmat on olleet jo reilun viikon oireettomia.Olemme siltikin  eläneet aika rauhallisesti,tai mä olen yrittänyt,mutta taitaa se olla niin,että alkoi koirillakin vähän seinät kaatua päälle tässä mitääntekemättömyydessä...meinaan aika villiä menoa täällä...sisällä!
Saimi neiti on ollut hyvin reipas Riikan luona ja ei ole jänistellyt tutustuessaan sukulaisiin ja muihin talon asukkaisiin.Sieltä on tulossa viikon päästä aika suhteellisen topakka neiti,sunnuntaita odotellessa...ensi viikolla on ehken muutakin ohjelmaa,mutta se selvinnee lähipäivinä,joten siitä myöhemmin lisää...



Toinen lähti ehkä eka väärään suuntaan...



Tämän viikonlopun olen töissä pienellä tallilla ja koirat on saanu olla mukana ja ne onkin olleet yllättävän mukavasti hevosten lähellä.Ja ne on olleet aika onnellisia painellessaan pihalla,pellolla..( ja  tallissa ;) )





Onkin mukavaa,kun energiat on kulutettu oikein ja kotona nukkuu tyytyäiset tyypit.
Hieman on tulevaa näyttely-ja agilityn kisakalenteria katsottu ja toiveissa olisi startata ehkä huhtikuun lopulla tai toukokuussa.Sekä muutamaan näyttelyyn on Elman ilmot menny.

Että tämmöistä



keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Köh köh kennelyskä

Meillä  on kylässä kennelyskä.Kaikki alkoi 2.2 sunnuntaina,kun Vatti muutamia kertoja köhi,kuin sillä olisi ollut karvapallo kurkussa.Maanantaina kävin lenkittämässä koiria vielä hiekkaharjulla ja illalla myös Elma yskähteli.Tiistaina soitin eläinlääkäriin ja sieltä annettiin ohjeeksi lääkitä koiria tulehduskipulääkkeellä ja yskänlääke tableteilla.Alvilta oli jäänytkin paketillinen norocarp 20mg kipulääkettä ja apteekista hain bisolvonia.
Lääkkeet koirat napsii hienosti,vaikka raakana,joten mitään paineja ei tarvitse painia.Kunhan huolehtii,että Vatti syö vain omansa.
Tiistaina soittelin myös Riikan kanssa,kun häneltä on tulossa meille sijoituspentu Saimi.Saimin piti alunperin meille muuttaa huomenna,13. päivä,mutta nyt muuttopäivä on aikalailla xx.xx.2014. Ja harmittaa kun pennun tuloon on valmistautunut,siis henkisesti :)
Procaniksen tunnit on myynnissä,kunnes voidaan taas treenata,tosin siellä on pieni kennelyskäepidemia,tai muutama on myynti/osto/vaihtopalstalla myöntänyt sen ääneen,että oma koira yskii.

Vatti on ollut hyvin miehekkäästi kipeä,siis hyvin,hyvin kipeä,Elma on kunnoltaan  ollut heikommassa kunnossa,mutta huomattavasti reippaampi.Elma yskii ihan pienestä rasituksesta tai jos se innostuu,sillä tulee myös kunnon räkäklimppejäkin nenästä.Koirien ulkoilukin on ollut ihan vain kotosalla,kun koirilla ulkoilu tarkoittaa toistaiseksi vain pissalla/kakalla käymistä.


Maanantaina soitin eläinlääkäriin heti aamusta uudelleen,kun koirat yskähteli edelleen ja ajan sainkin päivälle niin,että ehdin juuri navetalta kotiin.
Vein koirat autosta kantamalla hoitopöydälle saakka.Vatin sydän hakkas oikein reippaasti,mutta yleisilme oli aika vaisu.Lämpöä ei ollut,mutta tulehdusarvot oli koholla,verikokeesta eläinlääkäri huomasi,että molemmat koirat on juoneet huonosti.Elma taas yski ja pärski oikein mallikelpoisesti.Koirat käyttäytyi muuten hienosti ja molempien verinäytteet annettiin ilman pienintäkään hätkähdystä
.
Eläinlääkäri määräsi molemmille kymmenen päivän antibioottikuurin,50mg norocarpia sekä lisäksi nestetasapainoon elektrolyyttejä muutamalle päivälle.Kontrolli parin viikon päähän.
Tässä siis koitetaan yskiä pöpöt pois ja sitten onkin kämpän desinfiointi ja petivaatteiden pesu tiedossa,jotta Saimi voi meille jossain vaiheessa muuttaa.
Saimi täytti maanantaina seitsemän viikkoa ja on elänyt kasvattaja Sannan luona äidin suvun ympäröimänä,läsnä kun on ollut Saimin mummo ja isomummokin! eli sukua neljässä polvessa!
Riikka hakee neidin kotiinsa Nokialle huomenna,siellä odottaakin iskä,setä ja mummo myös.
Kuvia sieltä odotellessa,ja täällä toivottavasti pikaista paranemista.
Iltapalan tekoa,Elman päivän kunniaksi tiedossa kanafilettä.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Procaniksen yksäri

Ou jee,laatuaikaa koirille isolla L-kirjaimella.Ja tehokasta treeniä pääkopalle,kun musta puhutaan.
Ratapiirros ohessa,ei ihan mittakaavassa,mut hei,myö tanssittiin koirien kanssa,mie veivasin valssia,minkä kerkesin ja ehkäpä mä osaan sen vielä ensi tunnillakin? No en ehkä,mutta toivon.

Koirien kanssa tehtiin samaa tehtävää,Elmalla ei keppejä.Treenissä oli tarkoitus käyttää vain jalkoja,mikä sinällänsä oli ihan jees,kun oikea olkapää on kipeä.Mutta kyllä se adrenaliini toi kädet viuhtomaan sen minkä kerkes.Sai niin miettiä jalkaa,katsetta,koiran esteen lukittumista,seuraavalle esteelle kulkua,ponnistus paikkaa ja oikeaa ajoitusta.Onnistumisia tuli,varsinkin lopuksi.
Elma yllätti osaamalla lukea oikein meikäläistä,kun se on kuitenkin tehnyt aksaa kohtuullisen vähän aikaa.
Vatti oppi myös odottamaan ja siinä,kun se tuli putkelta ja alettiin valssiralli ja mä olin aina vähän väärässä paikassa ja vähintäänkin myöhässä,niin se teki ihme pelastuksia.Marko antoi toivoa,että Vatii oppisi pelastamaan jatkossa enemmänkin.Sehän siis heittelee mulle jo nyt koko ajan pelastusrengasta,mutta ehkä me löydetään joku yhteinen reitti radoille,joskus.
Kepit Vatti teki aika hyvin,sitä hämäsi ohjuri ekalla välillä,niinkuin sitä aina ohjurit häiritsee,mutta kun tarmokkaasti sanoin vain kerran kepit,enkä jankannut esteeltä kepeille "kepit,kepit,kepit" niin se teki ne hyvin.Ja pää alempana,kuin vähään aikaan.
Oli hienoa lopettaa hyvin menneisiin valssiralleihin ja keppeihin.Meillä on toivoa.
Elman kanssa treenattiin lisäksi keinua,kun neitiä jänskättää se hieman ylivoimaisesti.Tai ehkä me reenattiinkin vain minua,kun mua alkaa jännittää,kun tiedän että Elma jännittää ja me ollaan ihan yhtä paniikissa molemmat.Hölmö juttu,mutta totta.Markon kanssa tehtiin helppoa treeniä alastulolla ja ihan vaan namitettiin Elmaa,kun se meni poikittain kontaktille ja vapautettiin se toiselle puolelle.
Kyllä se keinun vielä joskus menee.Relattiin molemmat.
Markolla ja Elmalla oli taas kaukana herkästä oleva "herkkä hetki" kun Elma pääsi Markon paijattavaksi.Kyllä neiti on ihan liekeissä,kun joku sen huomaa :) Elma kuulemma lukeutuu Markon lempiterriereihin ellei oikeasti ole lempiterrieri ;) oi jospa olis ollu paparazzi paikalla....

Meillä on taas mahdollisuus keppisulkeisiin,kotona.Tilasin agimetistä kujakepit viikko sitten ja ne oli matkahuollossa torstaina.Hyvä ostos,ja suosittelen Agimetin palveluita kaikille!

Talven tuiskuista lauantaita <3