Elma karkuteillä

Tiistaina päästin koirat päikkäreiden jälkeen takapihalle siinä hieman ennen viittä.Töihin oli tarkoitus lähteä vartin yli.Näin ikkunasta,kun Elma vilahti takaportin verkon läpi.Ryntäsin ovelle huutamaan,mutta neitiä ei näkynyt enää missään.
Otin sisällä pienet kierrokset samalla kun puin vaatteita niskaan ja aitaukseen jäänyt Vatti tärisi sisällä,kun luuli,että mä sen manaan.
Takaportille päästyäni sain todeta,että portin puukehikossa kiinni ollut keskiosa verkko oli repeytynyt kokonaan alaosasta irti..siitä nyt olis mahtunut kukatahansa sesse :(
Elmaa vaan ei näkynyt missään.Huutelin ja kävelin rantaa kohden.kävelin toiseen suuntaan,kylälle päin,kävin kotona aina välillä,pysäyttelin muutaman ihmisen joka oli jalan liikkeellä,kävin pururadalla.Tyhjää täynnä joka piilo.40minuutin jälkeen soitin töihin,että Elma on hukassa ja en tiedä ,koska töihin pääsen..onneksi tilalla oltiin hyvin ymmärtäväisiä ja sain siltä osin jatkaa etsintöjä rauhassa.
Siinä kerkesin miettimään jo valmiiksi niitä kamalia lauseita,mitä joutuisin kasvattajalle ja kaikille muille kertomaan.Eikä itku ollut kaukana.
Oli pimeää ja reilusti pakkasta.Tuollainen kun Elmakin on,niin eihän se osaa autoja varoa saati,että tuollaista pientä valkoista vikkelää kaikki edes näkisi ajaessaan.
Kyllä huoli oli kova.Vattikin oli ihan ihmeissään,kun aina välillä menin kämpän läpi etupihalle tai takapihalle.
Mietin jo,että lähden kauemmaksi autolla etsimään,mutta totesin sen liian haastavaksi ja kävin taas samoja reittejä ja aina palatessa kotipihan kautta,josko neiti olisi tullut kotiin.Mitä pidemmälle katoaminen kävi,vaikka puhutaankin vielä noin tunnista,alkoi toiveeni Elman saamiseksi kotiin elävänä hiipua.
Olin tulossa pururadan suunnalta taas kotiinpäin,kun naapurissa oli kaksi naista,joista toinen kääntyi tulemaan luokseni ja kysyi,tiedätkö sellaista valkeaa koiraa?
Mielessäni kuvittelin,että Elma on löydetty kuolleena,että olisi sitten jäänyt auton alle,mutta ei,se oli löytynyt jonkin matkan päästä eräältä pihamaalta tärisemässä kun tämä nainen oli käynyt tupakalla.Ja hän oli sitten tuumannut,että koiran on nyt kyllä todella kylmä ja se pitää ottaa sisälle.Elma oli kai ollut vähän hätääntynytkin (kun on sellainen draamaqueen).Vaan eipä ne koiraa tunteneet,olivat hälyyttäneet naapurinsa paikalle ja ottaneet sitten kuvia ja laatineet faceen löytöilmoituksen sekä soittaneet löytöeläin kotiin,että tällainen on löytynyt,jos joku kysyy.Sitten kolme oli lähtenyt lähistölle ovelta ovelle periaatteella tiedustelemaan,josko joku tietäisi koiran.
Kysyn vain,onko tällaisia ihmisiä vielä kuitenkin olemassa?
Onnellisena ja hyvin helpottuneena lähdin heidän mukaansa Elmaa hakemaan.Elmaa oli hyvin viihdytetty siellä,lapset piti sille seuraa,tosin oli onneksi laitettu häkkiin odottamaan.Kyllä sitä niin onnellisena otti syliin ja rutisti.
Kotimatkalla soitin töihin,että Elma on löytynyt ja lähden pikapuoliin töihin.
Mietin vain,että jos nämä ihmiset eivät olisi Elmaa kiinni ottaneet,en sitä elävänä tuskin kotiin olisi saanut.oli sillä enkeli ollut matkassa,kun se oli autoteitä ylittänyt <3
Päätinkin,että näin vapaapäivänä,kun aikaa on hieman enemmän,ajattelen näitä auttajia.
Lähdemme Elman kanssa kiitoskävelylle ja viemme pienen muistamisen lahjakorttien merkeissä.

Eihän se toki Elmaa mitenkään korvaa,mutta tuo auttamisen ele oli hieno teko,sydämellinen kiitos!
-Sini-