Alkuvuoden katsaus

Vaikka hiljaista on ollut päivitysten osalta,on tapahtumia ollut kyllä useampiakin,mutta aloitetaan tammikuusta... Vatti kävi Minnan ohjaamana Seinäjoella Lagun kisoissa 3.1. Takana oli oikein neljä treeniä uudella kokoonpanolla. Perusradoilla Vatti suoritti ihan asiallisesti,mutta pienet lipsahdukset tuli molemmilla radoilla,joissa Vatti meni putken väärästä päästä ja toisella suhahti esteen ohi ja putkeen,tuloksena 2 x hylly.Hyppärillä kaksikko teki yhdestä lisä mutkasta huolimatta nolla voiton ja ensimmäinen luva tuli ja tyhjin käsin ei kotiin tarvinnut ajella. Tässä C rata Seuraavalla viikolla ohjelmassa oli Hakametsässä Elman ja Vatin silmä-ja polvitarkki.Molempien tulokset lähti kennelliittoon tervein paperein ja tulevaisuuden suunnitelmat sai naimaluvan niiltä osin. 16.1 Elma täytti 2 vuotta ja sitä juhlittiin tietenkin Tampereen koirauinnissa.Elma voisi muuttaa sinne laaduntarkkailijaksi,se rakastaa uimista yli kaiken. Sitten 22.1 aamuun...Sattui olemaan töitä vasta päivällä ja nukuttiin hieman pidempään,siinä aamu lähti mielestäni ihan normaaliin tapaan käyntiin ja kun olin päästämässä koiria takapihalle aamupissille,käyttäytyi Vatti hyvin oudosti.Hoiperteli ja käveli tönkösti ja vastentahtoisesti.Ovea avatessani sen takapää petti alta.Nostin Vatin ulos ja se kävi pissalla ja kakalla hyvin epänormaalisti.Kun sain sen takaisin sisään,laitoin olohuoneen matolle makaamaan ja soitin eläinlääkärille.Aika saatiin muutaman tunnin päähän ja siinä sitten huolestuneena seurasin Vattia,joka ei enää halunnut nousta ylös. Normaalisti,kun puen ulkovaatteita päälle,on koirat innolla lähdössä mukaan,niin tuskaa oli Vattia katsoa,kun edes sen pää ei noussut. Eläinlääkärissä otettiin verinäyte,tulehdusarvot oli selkeesti koholla ja Vatti oli hyvin kipeän oloinen.Yritin saada pissanäytettä kopattua,mutta mä oon tällainen vanha eläinlääkärin douping assistentti ja ne kaikki kolme kertaa mä missasin. Mitään virallista diagnoosia ei saatu,laajempi verikoe tulos tuli vasta myöhemmin (kaikki kunnossa),joten ilmeisesti sillä oli eturauhasen tulehdus,samanlaiset oireet. Vatti sai antibioottikuurin ja metacamia.Kyllä oli poika kipeä,se luuli,että se kuolee ja sai mutkin uskomaan että se kuolee.. Seuraavana päivänä se oli,kuin ei olisi koskaan kipeä ollutkaan,onneksi.Yhdestä metacamista tuli 28vrk kilpailukielto. Nyt Vatti pitää tärkeät paikat lämpöisenä ;) Saimy kävi tammikuun lopulla Narvassa saaden junnusertin. Helmikuun alkupuolella Vatilla kävi morsian parina päivänä.Kyllä siinä oli tekemisen meininkiä niin,että yrityksestä ei ainekaan voinut jäädä kiinni ja kunnon astuminenkin saatiin aikaiseksi.Tämä oli ensikertalainen narttu,mutta hyvin kiltti ja reipas. Tulevia pentuja on syytä edelleen odottaa,sillä narttu on todettu ultrassa tiineeksi.Pennut on tuloillaan viikolla 15.Joten sormet ristissä ollaan siihen saakka. 21.2 oli vuorossa Tamskin kisat,2x perusrata.Jännä,miten kuukauden tauko,alla yhdet treenit,vaikutti niin negatiivisesti,Vatti teki hölmöjä virheitä ja kävi ihan ylikierroksilla ja roikkui kädessä kiinni vieressä pomppien. Tulos,mutta huono sellainen tuli ekalta radalta ja toiselta hylly.Ei muuta kuin kovaa treeniä ja ilmoo pukkaamaan. 28.2 oli Timo Liuhdon "nollarata"teema treenit ProCaniksella.Minna meni Vatin kanssa ja minä hutkutin Elmalla.Hyviä uusia vinkkejä jäi käteen ja mä sain pientä itseluottamusta Elman suhteen,että ei se oo niin huono,kun se min korvien välissä on,kun siis tyhmänä vertaan sitä Vattiin.Tietyissä asioissa se on jopa Vattia parempi.Tarvitsen vain siivet,että pysyn sen matkassa,tai riittää,että mä luotan siihen vaan enemmän ja lähden aikaisemmin liikkeelle,enkä saata sitä jokaiselle esteelle,kun se osaa mennä itsekin... Samana viikonloppuna Saimy oli Riikan kanssa Virossa näyttelyissä ja oli molempina päivinä paras narttu ja VSP,saaden lauantaina viimeisen junnusertin ja on nyt EE JMVA.Eiköhän se pikku pönöttäjä saa muutakin aikaiseksi. Tällaista tälläkertaa,ja jännitystä ilmassa,kisailmoja on paukuteltu menee niin,että on tiedossa peräti 7 rataa tässä ihan lähitulevaisuudessa 😰. Ja lopuksi pari kuvaa Martasta,joka on kovin jo juurtunut Hämeenlinnaan.Ihan makee tyyppi se on koirana